Luvian laivanrakennushistoria
Luvian Laitakari on perinteikäs purjelaivojen telakka-alue ja satamapaikka. Alue oli erityisesti 1800- luvun puolivälissä yksi Suomen vilkkaimmista purjelaivojen telakka-alueista: parhaina vuosina 1850-luvulla Laitakarissa laskettiin veteen 5-6 purjelaivaa vuodessa. Kaiken kaikkiaan Luvialla tiedetään rakennetun n. 400 yksilöitävissä olevaa purjelaivaa. Laivat lastattiin talonpoikaisilla tuotteilla, kuten tervalla, hiilillä, sahatavaroilla ja haloilla. Paluulastina tuotiin tarvikkeita uusien laivojen rakentamiseen
Luvialla rakennettujen aluksien vallitseva alustyyppi oli kuutto. Tätä ikivanhaa keskiaikaista laivatyyppiä käytettiin talonpoikaispurjehduksissa aina 1800- luvun alkuun asti. Perimätiedon mukaan luvialaisten merenkulkijoiden kuutot olivat kaksimastoisia. tsaarivallan kynnyksellä vuonna 1808 kaikki luvialaiset alukset olivat jo kuitenkin kaljaaseja
Vuosina 1562 – 1919 Luvian varveilla rakennettiin yhteensä 414 alusta, joista 136 oli kaljaaseja. Ennätysvuonna 1857 Luvian varveilta valmistui seitsemän suurikokoista purjelaivaa! Luvian pitäjässä oli parhaimmillaan 15 varvia eli laivanrakennustelakkaa.
Luvian Laitakarin varveilla rakennettiin yhteensä 70 puurakenteista laivaa. Viimeinen Laitakarissa rakennettu laiva oli kaljaasi Sampo, joka laskettiin vesille 28.8.1919.
Kerran vielä?
Vuosituhannen vaihtuessa Luvialla havahduttiin siihen tosiasiaan, että vanha laivanrakennustaito ja merenkulun historia olivat vaipumassa unholaan. Tällöin heräsi kysymys, että olisiko se laivan rakentaminen vielä mahdollista, mitä jos kerran vielä?
Yhdenkään luvialaisen laivan rakennepiirustuksia ei etsinnöistä huolimatta löytynyt. Lopulta laivatyypin valinta jäi laivamestari Ismo Liljan päätettäväksi. Laivatyypiksi valittiin kaljaasi. Luvialla rakennetusta kaljaasi Marsista (v 1907) löytyi piirros, jota on käytetty aiemminkin luvialaisten kaljaasien rakentamisesta. Piirroksen perusteella Ismo Lilja laati alustavan luonnoksen rakennettavasta laivasta. Luvialla on aiemmin rakennettu kaksi Ihana- nimistä alusta (v. 1873 ja 1889), näiden innoittamina Ismo antoi laivan luonnospiirrokselle nimen ”Ihana”. Ihana piirustuksia luonnoksen perusteella suunnitteli työryhmä Ismo Lilja, Björn ”Nalle” Nyberg ja Mikko Ilus.
Laiva rakennettiin puusta perinteisiä rakennustapoja kunnioittaen. Laivan rakentaminen tapahtui vapaaehtoisvoimin talkootyönä. Talkoolaisia oli laivaa rakentamassa kaiken kaikkiaan 136, rakentamiseen käytettiin yhteensä 42 943 talkootyötuntia.
Laivan kölipuut ovat kuusta, kylkilankut männystä ja kansirakenteet sekä mastot Siperian lehtikuusta.
Vesillelasku
Ihanan historiallinen vesillelasku tapahtui perjantaina 23.7.2010. Vesillelaskua oli todistamassa noin 7000 henkilöä. Yleisön joukossa oli muun muassa Suomen Tasavallan presidentti Tarja Halonen puolisoineen.
Neitsytpurjehdus ja ensimmäinen purjehduskausi
Kaljaasi Ihanan neitsytpurjehdus purjehdittiin 1.6.2011.
Ensimmäisen kesän aikana kaljaasi Ihana teki yli 150 purjehdusta ja tarjosi ikimuistoisen purjehduselämyksen yli 5000 matkustajalle.
Ensimmäisen kesän aikana Ihana vieraili Merikarvian Meripäivillä, Porin Reposaaressa, Raumalla, Uudessakaupungissa, Turussa, Ahvenanmaan Meripäivillä, Hiidenmaalla Virossa ja Helsingissä.